Forssan yhteislyseon historiaa

Kotiseutuneuvos Pentti Kaunisto

Kun Forssan tehdaskylään oli vuonna 1897 perustettu ensimmäinen kunnallinen kansakoulu, heräsi pian halu saada lapsille jatkokoulutusmahdollisuus. Helmikuun manifestin julkaisemisen aiheuttamiin synkkiin aikoihin 19.2.1899 kokoontui Forssassa satapäinen joukko asiasta innostuneita kuntalaisia suunnittelemaan oppikoulua. Hanketta eteenpäin viemään perustettiin toimikunta, johon kuului mm. apteekkarin rouva Ester Hällström, joka myöhemmin tunnettiin maamme ensimmäisenä naisena, presidentti K. J. Ståhlbergin puolisona. Toimikunnan työn tuloksena oli, että perustettiin Forssan suomalainen yhteiskoulu, joka aloitti toimintansa saman vuoden syksyllä. Kun senaatin virallinen päätösasiakirja koulun perustamisesta allekirjoitettiin 24.1.1900, oli tämä ensimmäinen maaseudulle perustettu oppikoulumme ollut toiminnassa jo puolisen vuotta. Koulutushalukkuus lisääntyi nopeasti ja niinpä jo 28.5.1909 vietettiin yhdeksän ensimmäisen ylioppilaan lakkiaisia vielä uutuuttaan hohtavassa omassa koulutalossa samaan aikaan, kun vietettiin koulun kymmenvuotisjuhlaa.

Koulu toimi ensimmäisen vuoden vuokralaisena Forssan rukoushuoneella, josta siirryttiin seuraavana syksynä Tölön taloon, kun siellä vuokralla ollut Kuhalan kansakoulu sai oman koulurakennuksen. Vuonna 1907 vietettiin edellisvuonna valmistuneen oman koulutalon vihkiäisiä. Taloa on laajennettu kahteen otteeseen. Vuonna 1923 vietettiin vanhan osan -”puupään” – lisärakennuksen tupaantuliaisia ja 1958 valmistui laajennus, jonka jälkeen talossa parhaimmillaan oli yli tuhat oppilasta.

Kannatusyhdistyksen toimesta koulua yritettiin jo vuodesta 1920 lähtien saada valtion kouluksi. Hanke toteutui vasta 1948, jolloin nimikin muuttui Forssan yhteislyseoksi. Nimi on muuttunut senkin jälkeen niin, että vuonna 1962 nimeksi tuli Forssan kaksoisyhteislyseo ja vuodesta 1976 talossa toimivat sekä Linikkalan lukio että yläaste. Vuonna 1998 palattiin vanhaan nimeen Forssan yhteislyseo. Koulusta on lähtenyt vuosien saatossa viitisen tuhatta ylioppilasta ja suuri määrä keskikoulun suorittaneita. Vielä viisikymmentäluvulla suurin osa oppilaista lopetti keskikoulun jälkeen. Kun koulusta pitkään lähti vuosittain 10-20 ylioppilasta, valmistuu heitä nykyisin parisen sataa. Koko yhteiskoulun toiminnan ajan koulussa oli johtajan lisäksi myös johtajatar, joita puolen vuosisadan aikana ehti olla vain kaksi.

Koulun johdossa ovat olleet

  • Opettajatar Jenny Lyytiö johtajatar vv.1899-1919
  • FK Jooseppi Sajaniemi johtaja 1902-1907
  • FL Eevert Laine johtaja 1907-1910
  • FK Robert Lindgren johtaja 1910-1920
  • FK Anni Koponen johtajatar 1919-1948
  • FK/past.Jaakko Hyötyniemi johtaja 1920-1930
  • FK Mikko Sipponen johtaja/rehtori 1930-1949
  • FK Leevi Valkama rehtori 1949-1951
  • FM Rolf Rajalin rehtori 1951-1973
  • FM Jaakko Löyttyniemi rehtori 1973-1997
  • FM Veikko Rantanen rehtori 1997-2001
  • FT Simo Veistola rehtori 2001-

 

Entisten rehtoreiden muotokuvia

Opettajatar Jenny Lyytiö

johtajatar vv.1899-1919

FK Jooseppi Sajaniemi

johtaja 1902-1907

FL Eevert Laine

johtaja 1907-1910

Juhani Saarinen

FK Mikko Sipponen

johtaja/rehtori 1930-1949

FM Rolf Rajalin

rehtori 1951-1973

FM Jaakko Löyttyniemi

rehtori 1973-1997

FM Veikko Rantanen

rehtori 1997-2001

Hautapaikkoja Forssan hautausmaalla

Opettajia

NIMI AINEET (AIKA) OSASTO/
RIVI
Jousimaa Matti uskonto, historia (1955-61) 3/5
Jousimaa Marjut ruotsi (1949-64) 3/5
Knoblock Ester ruotsi (1903-48) 2/5
Lyytiö Jenny johtaja, uskonto ym. (1899-20) 2/5
Rajalin Helvi luonnonhistoria, maantieto (1946-74) 9/7
Rajalin Rolf rehtori, luonnonhistoria, maantieto (1946-73) 9/7
Reisto Leila ruotsi, sakasa (1953-76) 3/7
Sipponen Mikko johtaja, rehtori, historia (1930-59) 3/6
Simpura Helvi kuvaamataito (1929-56) 3/6
Teppo Anni suomi (1951-67) 5/7
     

Vanhan Koulun Killan toimihenkilöitä

NIMI TEHTÄVÄ OSASTO /
RIVI
Aaltonen Esko    
Laitinen Esko kiltavanhin 2/16
Turtola Jaakko kiltavanhin, rahastonhoitaja 3

Forssan Vanhan Koulun Kilta

fvkk@fvkk.fi